Entä jos meitä ei olisi?

Otsikkona oleva kysymys on usein noussut mieleeni. Olen sitä esimerkiksi pohtinut aikoinaan ollessani ohjaajana Tampereen Pyrinnön juniorisuunnistajien oravapolkukoulussa. 5-14 vuotiaita suunnistajan alkuja, oravia, toiminnassamme oli mukana yli 200. Meitä ohjaajia oli noin 40. Me olimme mukana omalla ajallamme ja omilla bensoillamme. Rupesin pohtimaan, että minkä verran sen toiminnan pyörittäminen maksaisi, jos meille maksettaisiin palkkio sekä matkakulut ohjaajana tekemästämme työstä. Ennen kuin sain mitään lukua laskettua, tajusin, että eihän sellaista rahaa mistään löytyisi. Ja kyseessä oli vain yhden, tosin ison, urheiluseuran yhden jaoston yksi toimintamuoto. Paljon siten jäisi tapahtumatta, jos meitä kolmannen sektorin vapaaehtoisia ei olisi, sillä rahalla niiden asioiden tuottaminen ei nyt vaan onnistuisi.

2010-luvun alussa Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä tutkittiin neljän valtakunnallisesti toimivan järjestön parissa tehtävää vapaaehtoistyön määrää. Ne neljä järjestöä olivat: 4H, MLL, SPR ja SPEK (VPK:t). Niiden toiminnassa tehtiin vuoden aikana vapaaehtoistyötä yhteensä 10,7 miljoonaa tuntia. Jos asiaa konkretisoidaan lisää muuttamalla tuo tuntimäärä rahaksi, niin näemme mitä tuo tuntimäärä tarkoittaa kaikkien selkeimmin tajuttavalla mittarilla, euroina. Jos nuo tunnit muutetaan EU-hankkeissa käytettävällä talkootyön arvolla 15 euroa / tunti, niin kyseessä on yli 160 miljoonan euron panostus vuodessa. Ja tuossa luvussa on mukana vasta neljällä järjestökentän sektorilla tehtävä vapaaehtoistyö. Aika vaikeaa olisi koko yhdistyskentän tekemä työ tuottaa rahalla ostaen, sillä niin isosta summasta puhuisimme silloin, jos meitä ei olisi.

Me toki tiedämme, että yhdistyksissä tehdään erittäin paljon vapaaehtoistyötä ja moni yhteiskuntamme merkittäväkin toiminto pyörii suurelta osin meidän vapaaehtoisten voimin. Mutta olisi mukava tietää mikä se meidän merkityksemme ihan oikeilla mittareilla onkaan. Jospa tietäisimme vapaaehtoistyön koko kentän tuottaman panoksen yhteiseksi hyväksi, olipa se sitten kerrottuna tunteina, euroina tai muina selkeillä yksiköillä.

Mutta vapaaehtoistyön tuntimäärät ja muut yhdistysten yhteiseksi hyväksi tuottamat panokset toki ovat vasta alkusoittoa, sillä vielä isompi huomio olisi kuitenkin syytä kiinnittää toimintamme vaikuttavuuteen, niihin yhteiskunnallisiin hyötyihin ja hyvinvointiin, joita toimintamme ja siihen sijoittamamme vapaaehtoistyö ja muut panokset tuottavat. Esimerkiksi erilaiset nuorten parissa toimivat yhdistykset toiminnallaan aivan varmasti edesauttavat monia nuoria löytämään hyvän polun elämässään. Sen asian merkityksen ymmärtää, jos ajattelemme sitä, mitä ilman tällaista työtä saattaisi seurata. Olen kuullut sellaisen nyrkkisäännön, että pieleen mennyt nuoren elämä tuottaa yhteiskunnalle miljoonan euron kustannukset. Ja mikä on sen pieleen menon hinta itse nuorelle.

Väistämättä mieleen tulee kaksi asiaa. Yhdistysten toimintaa mahdollistavat kuntien ja muiden tahojen antamat tuet ovat erittäin kustannustehokkaita sijoituksia, joten tuntuu hullulta, että niitä säästökuureissa leikataan. Toinen asia on se, että meidän pitää saada välineitä, joilla pystymme kertomaan selkeätä faktaa yhdistystoiminnan vaikuttavuudesta yhteiskunnassamme. Se mitä ei pystytä euroin kertomaan, jää turhan usein havaitsematta.

Heikki Konsala
PoKo ry

#josmeitäeiolisi