Kolme askelta järjestöystävälliseen kuntaan

Maakunta- ja sote-uudistuksessa järjestöjen kannalta merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnista maakunnalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien vastuulle.

Tässä työssä yhdistyksillä on tärkeä rooli kunnan kumppanina, muistuttaa Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankkeen verkostotiedottaja Katja Wallenius Aamulehdessä (31.10.2018) julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

”Jotta yhteistyö yhdistysten ja kunnan välillä on mutkatonta, tarvitaan selkeät rakenteet ja vastuutahot”, Wallenius kirjoittaa.

Elokuussa julkistetun Pirkanmaan järjestöselvityksen mukaan peräti 73 % maakunnan yhdistyksistä kokee, että kunnan ja yhdistysten yhteistyön kehittämiseen tarvitaan tukea.

Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankkeen tavoitteena on yhdessä paikallisten järjestöagenttien ja yhdistysten avulla saada aikaan tarkoituksenmukaiset yhteistyörakenteet, jotka mahdollistavat kunnan ja paikallisten yhdistysten yhteistyön.

Kakspistenolla suosittelee kunnille kolmea ensiaskelta, joilla yhteistyö saadaan käyntiin. Kun ensiaskeleet on otettu, voidaan lähteä helpommin syventämään kumppanuutta.

1. Järjestöyhdyshenkilön nimeäminen kuntaan

Toimiva yhteistyö vaatii sujuvaa ja ammattimaista yhteydenpitoa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä järjestöjen roolista tulevassa maakunta- ja sote-mallissa esitetään, että kuntiin nimetään hyvinvointikoordinaattorin lisäksi myös järjestöyhdyshenkilö. Kuntien harkittavaksi jää, onko hyvinvointikoordinaattori ja järjestöyhdyshenkilö sama vai eri työntekijä, kunhan kumpaankin tehtävään osoitetaan riittävästi työaikaa. Kunnan sisällä järjestöyhdyshenkilön nimeäminen vähentää eri toimijoiden välisiä tietokatkoksia ja auttaa koordinoimaan eri toimialojen tekemää järjestöyhteistyötä. Kyse on koordinaation parantamisesta – ei siitä, että kaikki yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö keskitettäisiin yhdelle henkilölle.

2. Järjestöyhteistyön ohje

Jokaisessa kunnassa on hyvä kirjata yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön periaatteet järjestöyhteistyön ohjeeseen. Selkeästi kirjatut toimintaperiaatteet helpottavat molemminpuolista kommunikointia, edistävät yhdistysten tasapuolista kohtelua ja lisäävät kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä kansalaisyhteiskuntaan päin. Järjestöyhteistyön ohje perehdyttää ja auttaa ymmärtämään yhdistyksissä ja kunnassa toimivien henkilöiden käsitystä siitä, mitkä ovat oman kunnan ja järjestöjen väliset pelisäännöt ja toimintatavat.

3. Pysyvät rakenteet yhteistyölle

Jokaisessa kunnassa olisi hyvä olla foorumi, joka mahdollistaa kunnan ja yhdistysten vuoropuhelun ja asioiden yhteisen suunnittelun. Kyseessä voi olla paikallinen järjestöneuvottelukunta, järjestöedustamo tai kunnan koolle kutsumat yhdistystapaamiset. Jotta voidaan puhua pysyvästä yhteistyörakenteesta, on tapaamisten oltava säännöllisiä ja tavoitteellisia.

Otetaan kolme askelta kohti järjestöystävällistä kuntaa.