Yhdistykset ja kunnat – yhdessä kumppaneina

Elämme historiallisen muutoksen korvilla. Ei siksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus olisi mikään uusi idea — samansuuntaista liikehdintää on ollut vähintään 80-luvun loppupuolelta saakka. Historian havinaa löytyy ennemminkin uudistusjargonin toisesta sanasta eli maakuntauudistuksesta, erityisesti kuntien ja niiden yhteisöjen uusista rooleista.

Uudistus muuttaa kuntien pitkään vakiintunutta roolia ja tehtävänkuvaa. Vaikka aiemmin vahva autonomia soteen liittyvissä kysymyksissä heikkenee, tuo muutos myös uusia mahdollisuuksia. Tavat voivat olla uudenkarheita, tai sitten vanhojen keinojen uudelleen keksimistä, sillä esimerkiksi tulevaisuuden kunta -vision (linkki 1) piirros huutaa ulos käsitteitä yhdessä, yhteisö ja kumppanuus. Nämä lomittavat kunnan “uudet” tehtävät myös yhdistysten sekä järjestöjen toiminnan juurille.

Jos otetaan esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ, tulevaisuuden kunnan asukkaan hyvinvoinnin turvaamisen keskiössä oleva toiminta, voidaan tämä yhdyspinta määritellä ja löytää helposti. On kysyttävä, että mitä yhdistystoiminta itse asiassa tuottaa? Erik Allardtin hyvinvoinnin käsitettä soveltaen, se tuottaa ensiksi ihmisille mahdollisuuksia olla oma itsensä. Arjen mahdollisuuksia tehdä sitä, mitä rakastaa, mistä unelmoi ja mikä tuo onnistumisen, olemisen ja osallistumisen elämyksiä. On kyse sitten liikunnan ilosta, itsensä ilmaisusta kulttuurin kautta tai pelkästä samanvertaisina yhdessä olemisesta, ei liene epäilystäkään järjestötoiminnan roolista ihmisten elämänkokemuksen edistäjinä.

Itsenä olemisen mahdollistaminen liittyy myös hyvinvoinnin toiseen aspektiin. Yhdistystoiminta antaa tilaa kohtaamiseen ja sosiaalisten siteiden solmimisen samanmielisten tai samoista asioista kiinnostuneiden kanssa. Tavatessaan taustoiltaan erilaiset ja eri sosiaalisista ryhmistä tulevat ihmiset kohtaavat pelkkinä jäseninä. Hatut on heitetty narikkaan tavalla, joka sekoittaa yhteiskunnassa usein työelämän varaan rakennetut sosioekonomiset raamit. Ihmisille avautuu mahdollisuus ottaa uusi rooli ja sen kautta mahdollisuus tuoda ilmi omaa minuuttaan jollakin ehkä aiemmasta poikkeavalla tavalla.

Kuitenkin erityisesti paikallisyhdistystoiminnassa, kuten kylätoiminnassa sekä muissa välittömien lähidemokratian muotojen piireissä, lähtökohtainen kysymys siitä, että miksi yhteisö on olemassa, johdatteleekin hyvinvoinnin kolmanteen kysymykseen, eli olemassaolon perusmahdollisuuksien turvaamiseen. Toimiva, turvallinen, sekä tapahtumiltaan ja palveluiltaan rikas yhteisö, kuten kylä, kaupunginosa, tai vaikka sitten kaupungin yksittäinen kerrostalo, onkin perusedellytys sille, että asukkailla on rauha keskittyä elämän muihin osa-alueisiin.

Palataanpa hetkeksi tulevaisuuden kunta -vision kumppanuuden käsitteeseen. Kumppanuus edellyttää kuitenkin sitä, että kohdataan aidosti, samanarvoisesti. Yhteistyön muodostumiseksi aidoksi kumppanuus vaatii toisen arvon tunnistamisen ja tunnustamisen, sekä molemminpuolisen sitoutumisen. Siksi on hyvä muistuttaa järjestötoiminnan perusideasta. Toiminnalla on aina jokin aate. Yhdistys muodostuu siitä syystä, että ihmisten elämänpiirissä on koettu olevan jokin asia, jolle pitäisi itse tehdä jotakin. Oli kyse sitten vaikka lasten iltapäivätoiminnan monipuolistamisesta tai esimerkiksi elämäntilanteiden tuottamien kynnysten ylittämisestä, on koettu, että muutosta ei saada aikaan yksin, vaan jotain on tehtävä yhdessä. Joskus oman elinympäristön, kylän, tai yhteisön tarpeiden ja palveluiden turvaamiseksi onkin kysyttävä, että voitaisiinko ne tehdä itse? Yhdistystoiminnan kanavoimana, mutta ei kuitenkaan yksin, vaan kumppanuuksia hyödyntäen, kuntien ja myös uusien maakuntien kanssa?

Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri vahvistuu ympärillämme jatkuvasti. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ja Kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö –hanke, jossa yhdessä tekemisen kulttuurinmuutosta juurrutetaan uudenlaisen konseptin avulla. Vaikka kumppanuus ja yhdessä tekeminen on ikiaikaista, tarvitaan kuitenkin yhteiset pelisäännöt ja arvot yhdessä tekemiselle. Yhteinen keittiö kokoaa yhteen kaikki eri toimijat ja mahdollistaa jokaisen oman toiminnan kasvaa yhteiselle arvopohjalle –osallisuuden ja kumppanuuden vahvistamiseksi.

Jotta voisi siis syntyä aitoja kumppanuuksia erityisesti kuntien ja järjestötoimijoiden välille, on löydettävä ne arvot, jotka kumpikin tuovat yhteiseen pöytään. Järjestötoiminnan kannalta on ehkä helpointa löytää ne sieltä, mihin yhdistyksen aate johdattaa. Onkin kysyttävä sitä, että kuka tekisi työtä aatteen eteen kunnassa, jos yhdistys tai järjestö sieltä äkillisesti katoaisi? Entä kuka pitäisi kylän kylänä, jos yhteisön kulttuurilliset ja sosiaaliset siteet eivät enää olisi olemassa?

Käytännön toimintatapoja toimivien kumppanuuksien luomiseksi etsitään paraikaa kuumeisesti. Monet kaavailevat uusia yhteistoimintamuotoja kylätoimijoiden, sote-järjestöjen, urheilujärjestöjen, kulttuurijärjestöjen sekä muiden eri järjestölohkojen välille. Yhteinen keittiö –hanke onkin pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen, sillä kylätoimijoiden, maakuntahallinnon, järjestöjen, yritysten ja erilaisten hankkeiden välinen yhdessä tekeminen alkaa tuottaa hedelmää Etelä-Pohjanmaalla. Kevään 2018 esimerkkinä toimivat maakunnalliset Tulevaisuuden kylä –tilaisuudet, joissa yhdessä asukkaiden kanssa yhdessä pohditaan kumppanuuksien, aktiivisen kansalaisuuden, hyvinvoinnin ja palveluiden tuottamisen kysymyksiä. Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kylätoimijoiden, hankkeiden, yhdistysten ja maakuntahallinnon kanssa huhtikuun aikana.

Etelä-Pohjanmaalla järjestötoimijat kehittävät myös yhteistyörakenteita, jotka seurailevat ainakin ajatuksen tasolla Pohjois-Karjalan JANE -toiminnan mallia (linkki 2). Myös esimerkiksi Eloisa Ikä -hankeohjelman kumppanuuspöytien (linkki 3) tapaiset avaukset voivat tarjota uusia ajatuksia.

Uusia tai jo aiemmin hyväksi koettuja yhteistoimintamuotoja on lukuisia. Monista vaihtoehdoista onkin vain löydettävä omaan tehtäväkenttään ja toimintaympäristöön sopivimmat, ja lähteä rohkeasti tekemään uudella tavalla – yhdessä.

Linkki 1: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/demokratia-ja-hallinto/johtaminen-ja-kehittaminen/tulevaisuuden-kunta

Linkki 2: https://www.jelli.fi/pohjois-karjalan-jarjestoasiain-neuvottelukunta-jane/

Linkki 3: https://issuu.com/kssotu/docs/kumppanuusp__yt__

Teksti:
Miika Kataja
osallisuusagentti, Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke / tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto

Julia Sillanpää
aluekoordinaattori, Yhteinen keittiö –hanke /tohtorikoulutettava, Vaasan yliopisto

Kuva: Tiina Lenkkeri
Kuvassa ikäihmisiä Soinin kylätalon bingosta.

Blogi on aiemmin julkaistu täällä.