Kunnan ja yhdistysten yhteistyörakenteet

Pirkanmaan kunnilla on pitkä perinne yhteistyöstä yhdistysten kanssa: järjestöjen merkitys tunnistetaan ja sitä arvostetaan. Kumppanuuden kehittämiseksi yhteistyötä on kehitettävä suunnitelmallisempaan ja pitkäjänteisempään suuntaan.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa järjestöjen kannalta merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnista maakunnalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien vastuulle. Olennaista sille, miten kumppanuus yhdistysten ja kuntien välillä toteutuu, ovat yhteistyön rakenteet ja foorumit, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen.

SOSTE on määritellyt kunta-järjestökumppanuuden kehittämiselle seuraavat painopisteet:

  1. Resurssien ja rakenteiden varmistaminen
  2. Osallistaminen
  3. Yhteiskehittäminen ja yhteistoteuttaminen

Säännölliset yhdistystapaamiset

Kunnan koolle kutsumat yhdistystapaamiset tai yhdistysillat ovat yleisin kunnan ja yhdistysten yhteistyöfoorumi. Jotta voidaan puhua pysyvästä yhteistyörakenteesta, on tapaamisten oltava säännöllisiä ja tavoitteellisia.

  • Kunnan organisaatiossa on päätetty, minkä toimijan vastuulle yhdistysten koollekutsuminen kuuluu (esim. hyvinvointikoordinaattori tai järjestöyhdyshenkilö)
  • Kunta kutsuu eri alojen yhdistykset koolle säännöllisesti esim. 2 kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä
  • Syksyn tapaamisessa käydään läpi seuraavan vuoden yhteistyön vuosikello: avustusten hakuajat, yhdistyksiä koskettavat kunnan tapahtumat jne. Yhdistyksille tarjotaan myös mahdollisuus sopia yhdistysten keskinäisistä yhteistyömuodoista seuraavan vuoden toiminnan suunnittelun pohjaksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi
  • Yhdistystapaamisilla on selkeä agenda, joka tähtää kunta-järjestö-yhteistyön edistämiseen. Jos yhdistysilta on ensimmäinen tai tapaamiset eivät ole olleet säännöllisiä, on hyvä selvittää esim. työpajatyöskentelyllä yhdistysten näkemyksiä kunnan myöntämiin avustuksiin, kunnan tarjoamiin tiloihin sekä muuhun yhteistyöhön kunnan kanssa
  • Vapaaehtoiset järjestöagentit otetaan mukaan yhdistystapaamisten suunnitteluun ja tapaamisissa sovittujen asioiden toteuttamiseen ja seurantaa

💡 Ideoita askeliksi eteenpäin

Yhteisövaliokunta (Lempäälä)
Lempäälän kunnan sivistyksen palvelualueella on aloitettu uuden organisaatiomallin luominen. Uusi yhteisöpalveluiden tehtäväalue on aktiivinen kumppani myös yhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Kuntaan on nimetty yhteisövaliokunta, jonka ensimmäisessä tapaamisessa helmikuussa 2018 keskusteltiin yhdessä yhdistys- ja seuratoimijoiden kanssa kunnan tilojen käytöstä ja yhteistyön kehittämisestä sillä saralla.

Hyvinvointihytinät (Pohjois-Karjala)
Hyvinvointihytinät aloitettiin viiden pohjoiskarjalaisen kunnan kanssa. Pilottikunnissa on järjestetty kussakin vuoden aikana noin 2-3 keskusteluiltaa paikallisten yhdistysten ja kuntatyöntekijöiden kesken. Hytinöiden tarkoituksena on miettiä uusia yhteistyön muotoja ja tekemisen paikkoja sekä tuoda yhdistykset voimakkaammin osaksi hyvinvointikertomustyötä.

Edustukselliset rakenteet

Yhdistysten ja kunnan yhteistyöfoorumi voi olla myös vaikuttamistoimielin, johon paikalliset järjestöt valitsevat eri järjestösektoreilta tulevat edustajat tietylle toimikaudelle. Kunnan näkökulmasta uusi rakenne helpottaa yhteydenpitoa ja esimerkiksi järjestöedustajien nimeämistä työryhmiin.

💡 Toimintamallit Innokylässä

Järjestöedustamo
Yhteistyörakenne järjestöjen ja kuntien yhteistyön kehittämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja arjessa pärjäämisen edistämiseen. Malli on käynnistynyt Tampereella, jossa  vaaleilla valittava järjestöedustamo on Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen edustajista koostuva yhteistyöelin.

Paikallinen järjestöasiain neuvottelukunta
Pohjois-Karjalan kunnissa käynnistetty Paikallis-Jane on paikallinen järjestöasiain neuvottelukunta, järjestöjen yhteistyöryhmä, joka toimii vuoropuhelussa kunnan kanssa. Paikallis-Janejen jäsenet edustavat yhdistyksiä eri toimialoilta.