Järjestöavustuksista leikkaaminen on lyhytnäköistä

Talousahdingossa sinnittelevät kunnat ja kuntayhtymät ovat osana säästötoimenpiteitä aikeissa leikata yhdistyksille maksettavia avustuksia. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kertoi lopettavansa ensi vuonna ei-lakisääteisten toimintojen joukossa myös järjestöavustukset. Toimet liittyvät kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelmaan. Samansuuntaisia uutisia kuuluu muualtakin Suomesta.

Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE muistuttaa tiedotteessaan, että järjestöt tarjoavat esimerkiksi vertaistoimintaa haastavissa elämäntilanteessa oleville ihmisille, kuten pitkäaikaissairaille ja vammaisille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Järjestöt tarjoavat kuntalaisille myös lähiyhteisöjä, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja järjestävät mielekästä toimintaa esimerkiksi vanhuksille ja lapsiperheille. Siksi eri puolilta Suomea kantautuvat uutiset kunta-avustusten leikkaussuunnitelmista herättävät huolta. Pienikin avustus voi olla ratkaisevan tärkeä järjestön toiminnalle.

Avustukset pieniä, mutta tärkeitä

Viime vuonna tehdyn Pirkanmaan järjestöselvityksen mukaan valtaosa yhdistysten saamista avustuksista on pieniä: yli kolmasosa kyselyyn vastanneista yhdistyksistä sai kunnalta avustusta joitakin satoja euroja ja vajaa kolmannes ilmoitti avustuksen olevan tuhannen ja viiden tuhannen euron välillä. Vaikka suurin osa avustuksista on pieniä, ne mahdollistavat järjestöjen olemassaolon ja toiminnan.

Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankkeen projektipäällikkö Tomi Kuhanen toivoo, että Pirkanmaalla kuntien ei tarvitsisi lähteä leikkaamaan yhdistysten avustuksisa. Hän korostaa, että järjestöavustusten leikkaaminen on lyhytnäköistä, koska se ei oikeastaan edes tuota säästöjä.

”Kyse on arvokkaan vapaaehtoistoiminnan mahdollistamisesta, ja se itse asiassa tuo kunnalle enemmän säästöjä kuin avustuksista leikkaaminen. Helsingin yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan vapaaehtoistyötunnin arvo on yli 12 euroa.  Jokainen vapaaehtoistyöhön sijoitettu euro tuottaa kansantalouteen 6,50 euroa”, Kuhanen sanoo.

Avustukset vahvistavat kuntataloutta

Myös SOSTE ry toteaa, että järjestöille kohdennetut resurssit eivät ole yksioikoisesti menoerä. Siksi järjestöjen kunta-avustusten leikkaus ei auta kuntatalouden tasapainottamisessa, päinvastoin. Hyvinvointitalouden näkökulmasta järjestöavustukset pyörittävät ja vahvistavat omalta osaltaan kuntataloutta.

”Parhaimmillaan kunnat ja järjestöt ovat hyte-työssä loistava työpari. Mitä lähempänä paikallistasoa ja asiakkaita toimitaan, sitä varmemmin asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan. Järjestöjen suuntaan tämä edellyttää resurssointia”, SOSTE ry:n johtaja Anne Knaapi painottaa.