Järjestöyhteistyötä valmisteltava yhteistuumin maakunnassa

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vietettiin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen juhlapäivää.

”Kansalaisjärjestöt ovat vuosikymmeniä tukeneet kansalaisten hyvinvointia järjestämällä toimintaa ja palveluita, jotka ovat täydentäneet kaupungin palvelurakennetta. Järjestöt tekevät sekä ammatillista auttamistyötä että asiantuntevaa vapaaehtoistyötä, jossa kokemusasiantuntemuksella on kasvava rooli” todetaan Artteli-kumppanuusyhdistys ry:n mielipidekirjoituksessa (julkaistu lyhennettynä Aamulehdessä 1.10.). Valitettavaa on se, että kansalaistoiminnan tukeminen on päätynyt joidenkin kuntien leikkauslistalle. Järjestöjen tuottamat palvelut ovat syntyneet tarpeeseen ja niitä tuotetaan erityisen kustannustehokkaasti. Järkevät ja elinvoimaansa ylläpitävät kunnat tukevat järjestöjen toimintaa jatkossakin.

Tampereella juhlapäivänä järjestötoimijat pystyttivät teltan Keskustorille ja tarjoilivat pullakahvit sadoille paikalla piipahtaneille kansalaisille. Samalla kerrottiin Pirkanmaalla toimivista järjestöjen ja yhdistysten toiminnasta sekä siitä, miten toimintaan voi tulla mukaan. Erityistä kiinnostusta herätti vapaaehtoistoiminta eri sektoreilla.

Esitys järjestöyhteistyötä valmistelevan työryhmän perustamiseksi

Kuten edellä jo todettiin järjestöillä ja kansalaistoiminnalla on merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Kuitenkaan järjestöjen rooli tulevissa maakunnissa ei ole täysin selkeä. Miten järjestöjen toimintaedellytykset turvataan? Mikä osa järjestöyhteistyötä kuuluu kuntien hyte-tehtävään? Ja mikä puolestaan maakuntien vastuulle? Kuka maksaa avustuksia ja tarjoaa tiloja yhdistysten käyttöön? Ilmassa on paljon avoimia kysymyksiä.

Monissa maakunnissa kehitetään juuri nyt erilaisia järjestökumppanuuden malleja. Pirkanmaa halunnee edelleen pysyä järjestöyhteistyön edelläkävijänä. Ehdotamme sadan järjestön voimin, että osaksi maakunta- ja sote-valmistelua perustetaan järjestöyhteistyötä valmisteleva työryhmä, johon nimetään keskeisten eri tahojen edustajat (sote-järjestöjen edustajat, maakuntavalmistelun edustajat ja edustaja jokaisesta kunnasta).

Tämän työryhmän tehtävänä tulisi olla:

  • selvittää ja tehdä yhteenveto kuntien avustuskäytännöistä sote-järjestöjen osalta sekä esittää malli järjestöjen avustamisesta maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa (kuntien ja maakunnan rahoitus).
  • määritellä yhdessä järjestöjen kanssa, mitkä toiminnot katsotaan sote-palveluiksi ja mitkä hyte-toimintaan kuuluviksi ja kuuluvatko ne kuntien vai maakunnan yhteistyövastuulle.
  • varmistaa pysyvien rakenteiden syntyminen maakunta-järjestö-yhteistyön mahdollistamiseksi.

Lue ehdotuksen sisältö täältä.

Entä mitä järjestöissä ajatellaan?

– Järjestöyhteistyö on hyvä saada näkyväksi ja osaksi rakenteita. Järjestöissä on paljon sellaista osaamista, mitä alihyödynnetään tai ei tiedosteta lainkaan. Suuren organisaatiomuutokset ovat juuri niitä kohtia, jolloin yksittäisten työntekijöiden ja henkilökohtaisten verkostojen varassa oleva yhteistyö usein häviää ja unohtuu. Järjestöjen on myös hyvä olla itse aktiivisia virittelemään ja varmistelemaan yhteistyötä.
On tärkeää, että maakuntayhteistyössä huomioidaan myös ne järjestöt, jotka eivät myy palveluita kunnille ja maakunnille, vaan toimivat yhteistyössä muissa rooleissa, esimerkiksi asiantuntijana, edunvalvojana tai palveluiden käyttäjänä, toteaa YAD Youth Agains Drugs ry:n vt. toiminnanjohtaja Petra Karinen.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n aluekoordinaattori Salla Pyykkönen on huolissaan yhdistysten toimintaedellytyksistä tulevaisuudessa. – Maakunnalliset vaikuttamisen väylien sekä yhdistysten tuki/avustuskriteerien on hyvä olla yhtenäiset – olipa tuen antajana kunta tai maakunta. Ilman tätä tukea meidän liittomme useat yhdistykset jäävät ilman toiminnan mahdollisuuksia. Kehitysvammaisten yhdistysten vapaaehtoistoimijoilla yhdistysten  vaikuttamistoimintaan lisähaastetta tuo se, että samaan aikaa maakunta ja sote-uudistusten myötä tulee myös vammaislainsäädäntö uudistus jolloin kehitysvammalaki lakkautuu. Kehitysvammaisten tukiyhdistykset ovat aikaisemmin tottuneet toimimaan itsellisesti kehitysvammalain vaikuttamisen tarpeissa. Vammaislainsäädännön muutos tuo lisätarpeen yhteistyöhön muiden vammaisjärjestöjen kanssa.