Päättäjät haluavat varmistaa järjestöavustusten jatkumisen

Päättäjät näkevät järjestöt demokratian ja vapaan kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeinä toimijoina, ilmenee selvityksestä, jonka Taloustutkimus on toteuttanut Fingon, VaLan, SOSTEn ja KANEn eli Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tilauksesta. Selvitykseen haastateltiin kansanedustajia, puoluesihteereitä ja ministeriöiden viranhaltijoita.

Valtaenemmistö päättäjistä katsoo, että tulevan hallituksen on parannettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä ja tämä on kirjattava hallitusohjelmaan.

Kuntien ja maakunnan rahoitettava järjestöjä

Yksi hallituksen esittämän maakunta- ja sote-uudistuksen suurimmista huolenaiheista järjestökentällä liittyy erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Kunnan tarjoamat toimitilat ja avustukset ovat tähän asti mahdollistaneet monipuolista vertaistukea, neuvontaa, järjestölähtöistä auttamistyötä ja ennalta ehkäisevää matalan kynnyksen toimintaa, joka on kustannustehokasta ja tuottaa säästöjä.

Selvityksessä lähes neljä viidestä päättäjästä (78%) haluaa varmistaa järjestöavustusten jatkumisen maakunnissa. Niin ikään 93 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kuntien pitäisi jatkossakin tukea järjestöjä esimerkiksi tarjoamalla ilmaisia tai edullisia tiloja sekä jakamalla avustuksia.

”Tämän tuloksen perusteella näyttää, että päättäjät ymmärtävät maakuntien ja järjestöjen olevan yhteistyökumppaneita, joilla on molemmilla annettavaa toisilleen. Se on hienoa! Maakuntien tulevien päättäjien on niin ikään tunnistettava oman maakunnan merkitys alueen järjestötoiminnan, eli kansalaisten, tukijana”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kirsi Marttinen.

Järjestöavustusten turvaaminen on tärkeää, sillä esimerkiksi Pirkanmaalla viime vuonna tehdyn järjestöselvityksen mukaan 60 % yhdistyksistä katsoo, että yhdistyksen toiminnan jatkuvuus on riippuvainen kunnan tarjoamista toimitiloista tai taloudellisesta tuesta. Jos kuntien tarjoamaa tukea ei olisi, toimintansa lopettaisi kokonaan joka viides yhdistys ja toiminta supistuisi lähes seitsemällä yhdistyksellä kymmenestä.

Väheneekö julkinen rahoitus?

Niukka enemmistö tuoreeseen selvitykseen haastatelluista päättäjistä (57%) on myös sitä mieltä, että veikkausvoittovaroista järjestöille maksettavan julkisen rahoituksen osuus tulee säilyttää ennallaan riippumatta Veikkauksen rahapelituottojen kehityksestä.

Vaikka päättäjät haluavat varmistaa avustusten jatkumisen, yli 40 prosenttia vastaajista uumoilee järjestöjen julkisen rahoituksen vähenevän tulevaisuudessa. Suomessa on perinteisesti myönnetty julkista rahoitusta järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan ja monella sektorilla julkisten avustusten osuus rahoituksesta on korkea.

Tutkimusraportti: Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset (pdf)