Varovaista vihreää valoa sote-järjestöjen avustusten turvaamiselle

Yksi maakunta- ja sote-uudistuksen suurimmista huolenaiheista järjestökentällä liittyy sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa. Pahimmassa tapauksessa sote-järjestöt jäävät väliinputoajiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Tuija Brax on nostanut raportissaan esiin huolen, että kunnat tulevat vähentämään merkittävästi sote-järjestöille antamiaan avustuksia, koska sote-palvelut eivät enää kuulu kunnan toimialaan.

Pirkanmaalla kunnat myöntävät vuosittaisia toiminta-avustuksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen paikalliseen toimintaan tällä hetkellä arviolta 838 466 euroa. Toiminta-avustusten lisäksi Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää järjestöille kumppanuusavustuksia, joiden kokonaisarvo on tänä vuonna yli 3,9 miljoonaa euroa.

”Pirkanmaalaisille yhdistyksille kunnan tuki on varsin merkittävä tekijä. Pirkanmaan järjestökyselyyn vastanneista sote-yhdistyksistä 64 % kertoo, että yhdistyksen toiminnan jatkuvuus on riippuvainen kunnan tarjoamista toimitiloista, taloudellisesta tai muusta tuesta”, kertoo Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankeen projektipäällikkö Tomi Kuhanen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan marraskuussa valmistunut mietintöluonnos sote-uudistuksesta sisältää monia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta tärkeitä huomioita. Mietinnössä nostetaan esiin mm. sote-järjestöjen avustuksien ja toimitilojen turvaaminen.

Mietintöluonnoksessa korostetaan, että järjestöavustuksiin ei saa syntyä katkoksia. Järjestöjen työ ja vapaaehtoistoiminnan keskeinen rooli kansalaisten arjessa ei valiokunnan mielestä saa heikentyä uudistuksessa. Siksi on välttämätöntä, että järjestötoiminnan tukemista voidaan jatkaa niin kuntien kuin maakuntien toimesta myös uudistuksen jälkeen.

Avustukset, tilat ja järjestöyhdyshenkilö kuntien hyvinvointikertomuksiin

Maakunnissa toimivat Järjestö 2.0 -hankkeet samoin kuin lukuisat järjestötoimijat ovat tehneet aktiivista vaikuttamistyötä järjestöavustusten jatkumisen turvaamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) saatujen tietojen mukaan kuntien hyvinvointikertomusten minimisisältöihin ollaan lisäämässä sosiaali- ja terveysalan järjestöille tärkeitä asioita.

”Hyvinvointikertomuksen minimisisältöihin ollaan sisällyttämässä sote-järjestöille ja -yhdistyksille myönnettävät avustukset sekä kunnan tilojen maksuton käyttö yhdistystoimintaan”, kertoo Tomi Kuhanen.

Kuntien valtionosuuksissa huomioidaan liikuntajärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö, joka on sisällytetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreihin. Kuhanen sanoo, että on välttämätöntä laatia indikaattorit myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osalta, jotta kunnilla on todellinen kannustin järjestöyhteistyön edistämiseen.

Hyvinvointikertomuksen minimisisältöihin ollaan lisäämässä myös järjestöyhdyshenkilön nimeäminen kuntaan. Se on myös yksi Pirkanmaan Järjestö 2.0 -hankkeen kärkitavoitteista. Braxin selvityksen mukaan yhdistysten toimintaedellytysten kannalta velvollisuus nimetä vähintään yksi taho kontaktihenkilöksi poistaa käytännössä suuren määrään tietokatkoksia sekä turhaa soittelua ja sähköpostittelua väärille tahoille.

Kunnan sisällä järjestöyhdyshenkilön nimeäminen vähentää eri toimijoiden välisiä tietokatkoksia ja auttaa koordinoimaan eri toimialojen tekemää järjestöyhteistyötä

Maakunnan tuettava järjestöjä

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa ehdotetaan tiukempia muotoiluja myös maakunnan ja järjestöjen yhteistyölle. Järjestämislain 8 §:n tekstiin ehdotetaan lisättäväksi lause, jonka mukaan ”maakunnan on myös osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.”

Valiokunnan mukaan maakuntien tulisi tukea sote-järjestöjä esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua, luovuttamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös myöntämällä avustuksia järjestöille.

Valiokunnan mietintöluonnoksessa ehdotetaan, että maakuntien ja kuntien valtionosuuksissa on syytä ottaa huomioon sote-järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö esimerkiksi sisällyttämällä yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreihin.

Tomi Kuhanen korostaa, että kyse on valiokunnan mietintöluonnoksesta, eli mitään ei ole vielä lopullisesti päätetty. Järjestöjen yhteistä vaikuttamistyötä onkin syytä jatkaa entistä tarmokkaammin, jotta sote-järjestöille tärkeät asiat saadaan lopulliseen lakitekstiin ja huomioiduiksi myös hyte-indikaattoreissa.

Lue lisää:

» Jorma Niemelän blogi: Sote liikahti eteenpäin – mitä StV:n lausunto vaikuttaa järjestöihin?

» Anne Astikaisen yhteenveto: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset mm. järjestöjen kannalta